Aattelin maata... Hepuliks meni!

Kyllä nää lumettoman talven päivät vaan on pitkiä ja pimeitä! Ei sitä jaksais aina innostuu ees aamusta pissalle pihaan mennä. Eilen mamma tuuletti ihanan supersuuren ja superpehmeen peittonsa pihassa ja nosti sen illalla lämpeemään olohuoneeseen. Tänä aamuna mää tein siihen pesän. Kyllä muuten kelpas!

Sitten mammalle tuli puhelu ja mää heti kuulin, että mitä se asia koski: lenkkiä! Mirde sille soitteli ja lenkille houkutteli. Mää siitä sitte jalkeille ja keittiöön, ku se vielä söi aamupalaansa (kello oli sentään jo puol 11). Se sano, että koirakaveri Paukku tulee mua hakeen kävelylle! Jä peittopesä sikseen ja sain hepulin!

Noh, niin me sitte tehtiin nelisin sellanen tunnin tassuttelu. Oli meinaan kuranen keli!