Puhumaton possu

Mamma oli viikonlopun töissä jossain Perheniemessä. Ikävöin sitä! Tääl oli ihan turkasen hiljasta ja isäntäki vaan turas autotallissa sen lemmikin kanssa. Mää sitte pötköttelin ja ootin, että mamma tulis kotio.

Sit se tuli! Sain hepulin ja vedin munaravia pitkin pihaa. Sellasta ilosta ympyrää! Ja mää sain tuliaisia: sinisen röhkivän possun! Siitä oli seuraa vajaa 10 minuuttii, sit se meni ihan hiljaseks! Kumma tyyppi, ei vissii tykänny, ku purin sitä kärsästä. Itse asiassa purin sitä niin lujaa, että sen kärsä irtos...

Vein sen mammalle ja valitin, ku se ei enää äännelly. Mut ei se mamma osannu sitä ehjätä, kiroili vaan ku suolistin sen sian niin perusteelliseti. Eniten sitä potutti se vanu, minkä ne tunkee sinne sian sisään. "Että joku idiootti on keksiny laittaa eläinten leluu vanua!" se sano ja keräili ne olohuoneen pöydän alta sinisten muovinkappaleitten kera... Sitä se kiitteli, ettenmää niitä vanuja ollu syäny! "Hyvä poika!"

"Mamma, tää possu ei enää puhu!"