Otin pikku päikkäreitä ja parantelin mammaa

Mamma on kuumeessa. Sitä potuttaa! Se on normaalisti niin toimelias ihminen ettei se oikein osaa olla paikallaan. Mun on sit ollu pakko olla vähän niinku painona!

Onneks mamma eilen keksi, että sil on kattomattomia Wallandereja kaapissa. Enste se maata rotkotti sohvalla ja mää sen rinnan päällä sen leffan ajan. Sit se kävi haukkaamassa jotain keittiössä ja siirty nojatuoliin. Mää sitte siihen perässä, ja voi että miten siinä olikin lokosat oltavat! Siinä mää sitte sen jalkoja lämmittelin sen reilun puoltoista tuntii. Osas se arvostaa sitä. Se anto mulle koirahierontaa: siveli korvanlehtiä ja paineli reisiä. Menin ihan nirvanaan. Kamalasti se sitten taas pussaili ja supatti taas niitä "kultapossujuttujaan". Ettei vaan se kuume olis kuitenkin tarttumassa myös muhun, ku niin ramasee aina vaan!

Tai, jos antokin jotain sellasta akupainelua, että menee ihan veteläksi koirapoika!!!