Sattuipa tuossa uudenvuoden päivänä mulle ja mun kahdelle naisystävälle, Rillulle ja Almalle, aika vaarallinen tapaus. Oltiin mammojen kanssa lähimettässä hortoilemassa. Kivat kalliot sillä kohdin ja paljon vapaata mettää juosta. Mää pysyn aika hyvin ton mamman likellä, koska en haluu sitä kadottaa. Se saattaa niin helposti eksyä mettään. Noitten tyttöjen mamma ei ihan aina niihi luota, enkä mää sitä yhtään ihmettele, ovat sen verran vilkkaita. Ne kun o saksanmetsästysterrierejä.
 |
| Mikä tää tämmönen mesta on? |
Ny saatiin juosta kaikki kolme vapaana. Yhtäkkiä Alma katos johonki. Sitä huhuiltii ja etsittii sellasen mäen rinteen juurella ja sit Rillu huomas kolon! Sieltä se Alman päänuppi pilkisti, mut sit se hävis sinne uudelleen. Mää kävin siinä suuaukolla mylväsemässä, mutteihän se mua uskonu. Toi toinen mamma päästi sitte Rillunkin sinne kololle ja siellä alko sen jumalaton meteli. Oltiin tultu supikoiran tai mäyrän kololle.
 |
| Siitä ne meni. Oudot hajut... |
Mammat tömisteli sen kukkulan päällä ja hakkas puita kepeillä. Yrittivät saada tytöt ulos sieltä. Ne oli jo ihan mettävietissään. Mää ensin kurkistin sinne koloon... sit mää menin vähän pidemmälle... Mutta kun se metakka alko, niin tulin aika takuulla ulos! Sit mää toimin portsarina siinä kolon suulla, että jos joku elukka sieltä tulis ulos niin antasin kunnon kyydit. Tosin tässä vaiheessa mun mamma oli jo laittanut flexin pantaan ja nimittäny mut Apupoika Anteroks.
 |
| Kauhian pelottava näky... |
Ihmettelin mää hieman, että mitä noi mettän elukat tulee pesäkoloaan niin taajamaan tekeen. Lähimmän talon pihaan oli alle 100 metrii! Sieltä nimittäin tuli yks mies katteleen noitten mammojen touhuja. Sit tuli Rillun ja Alman isäntä. Se kuulosteli mettämiehen tavoin kolon suulla ja mää sitä autoin. Piti olla ihan hiljaa. Yhdessä vaiheessa supikoira pisti päänsä siitä suuaukolta, mutta kun se näki tyttöjen mamman, se käänty takas. Ja meteli jatku!
Sit mää ja mun mamma sekä se isäntä lähdettiin hakee apua. Alma ja Rillu olivat olleet jo tunnin verran siel kolossa tappelemassa jonku kanssa. (En olis mukaan lähteny sille avunhakureissulle, jos oisin tienny, että mamma mut kotio jättää)
Sit ne lähti takas, mamma, isäntä, tyttöjen isäntä, kolme lapioo ja maakaira. Neljä tuntia olivat tehneet töitä, että ne sai ne mimmit sieltä ylös. Ensin tuli Alma ja Rillu sitte tovin sen jälkeen. Molemmilla oli ihan villi ilme silmissä... Olivat kuulemma olleet ihan savisiaki ja tuhannen sotkussa ja jotain pieniä ötököitä täys. Rillu oli rei'itetty pahasti ja eläinlääkäri Martola sen taas kursi kokoon, kolmannen kerran kolojen jäljiltä. On se kova! Antibioottikuurin sai ja kirppupesun sitte molemmat. Sen pesun sai muuten tää Apupoika Anterokin...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kurko kiittää terveisistä !