Muka keskikesän juhla, pah!

Me on tän perheen kanssa vietetty jo melkosen monta juhannusta mun varamamman perheen mökillä Kiskossa. Siellä me oltiin nytki. Meitä on siellä kaks elukkaa, mää ja kissa. Me ei oikein puhuta samaa kieltä ja mulla käynnistyy ihan välittömästi jahtausrefleksi, kun se ilmaantuu näköpiiriin. Tosin se on sellanen hiljanen hiippailija, ettemmää aina ees huomaa, kun se tulee maisemiin. Se saattaa hypätä terassin keinun päälle ja mää vaan ihmettelen, että mistä toi haju tuli!

Me saunottiin ja syötiin, oltiin ihan uhallakin ulkosalla, vaikkei siellä voinu kyllä väittää olleen lämmin. Noi ihmiset varsinki paleli. Ne istu villatakit päällä ja niiden ympärillä oli vielä villafiltitki! Mää kävin sit vähän vuoron perään niitä lämmittääs, rassut, ku niin palelivat. Kivaa meil oli, vaikkei lämmintä!